Traumatietoisuus

 

Ajattelutapani on traumatietoinen. Kohdatessani ihmisiä pyrin tunnistamaan traumojen vaikutuksia ja oireita sekä toimimaan vakauttavasti ja uudelleen traumatisoitumista estäen. Traumatietoinen näkökulma tarkoittaa minulle ymmärrystä ja tietoisuutta emotionaalisen/kehollisen trauman vaikutuksesta kokonaisvaltaiseen hyvinvointiisi ja elämääsi. Näkemällä taustalla vaikuttavat syyt – psyykkisen trauman aiheuttamat jopa neurobiologiset muutokset – voin pyrkiä hoitotilanteissa toteuttamaan sellaista kohtaamista, joka edesauttaa sinua kokemaan olosi turvalliseksi hoidon yhteydessä.

 

Pyrin estämään uudelleen traumatisoitumista, jonka mahdollisuus on läsnä erityisesti, mikäli traumaasi liittyy fyysinen kosketus. Tämä vaatii avoimuutta myös sinulta, sillä toivon, että hoitoon tullessasi kerrot kehossasi olevista kohdista, joiden koskettaminen saattaisi laukaista traumamuistojen aktivoitumista tai dissosiatiiviseen tilaan vaipumista. Voimme myös jo ennen hoitoa sopia, miten haluat minun auttavan sinua takaisin nykyhetkeen, mikäli hoidon aikana jostakin syystä kuitenkin liukuisit pois normaalista olotilastasi. Omien reaktioiden tunnistaminen etukäteen ei ole aina helppoa, joten hoidon aikanakin sinulla on lupa kertoa, mikäli olosi on lamaantunut/dissosiatiivinen tai huomaat joutuneesi taistele/pakene -reaktion tilaan (ahdistunut/hermostunut olo) ja tarvitset apua itsesi vakauttamiseen.

 

Stressi aiheuttaa usein häiriötä vireystilan säätelyssä. Rentoutuminen on yleensä hyväksi, kun vireystila on korkealla. Hoitojen vaikutuksesta hermostosi parasympaattinen (rauhoittava) osa aktivoituu ja vireystila laskee – koet olosi rauhallisemmaksi ja koko elimistösi kykenee lepäämään jatkuvien ylikierrosten lomassa edes tovin. Traumaperäiseen stressihäiriöön puolestaan liittyy voimakastakin vireystilan vaihtelua ja ylivireys- sekä alivireystilat voivat vaihdella jopa sekunneissa. Syvä rentoutuminen voi traumaperäisessä stressihäiriössä aiheuttaa liialliseen alivireyteen vaipumista, jopa dissosiaatiota. Tätä ei aina ole helppo sinun itsesikään tunnistaa ja usein tämä jää kohtaamisen toiselta osapuolelta täysin huomaamatta. Jos kuitenkin tunnistat itsessäsi tällaista hoidon aikana, kerrothan siitä minulle, jotta voin auttaa sinua pyrkiessäsi pois tilasta, joka ei ole ollut hoidon tavoitteena.

 

Pyrin tekemään työtäni traumatietoisesta näkökulmasta käsin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hoitojeni aikana olisi tarkoitus käsitellä traumaasi liittyviä asioita. Hyödynnän traumatietoista ajattelutapaani työssäni, mutta se ei tee minusta terapeuttia. Traumaperäisen stressihäiriön hoidossa on tärkeää, että sinulla itselläsi on riittävät keinot selviytyäksesi omassa arjessasi. Traumakokemusten läpikäynti on jopa vahingoittavaa, jos sinulla ei ole riittäviä selviytymiskeinoja kipeiden tunteiden ja muistojen kohtaamiseen. Trauman aktiivisen käsittelyn tulee aina tapahtua oikeassa aikataulussa, traumaperäisten häiriöiden arviointiin ja hoitoon erikoistuneen psykoterapeutin avulla.